Harjoittelu
TYYLIKUVAUS
Karate-Do Shotokai helsinkiläisin maustein
Tyylisuuntamme shotokai on peräisin Gichin Funakoshin ja hänen poikansa Yoshitaka Funakoshin karate-opeista 1900-luvun alkupuolelta ja pohjautuu vanhoihin okinawalaisiin aseettoman kamppailun taitoihin. 1900-luvun alun Japanista on pitkä matka 2000-luvun Suomeen, ja tyylisuuntaa ovat sillä välillä kehittäneet monet opettajat, mm. japanilaiset senseit Shigeru Egami ja Mitsusuke Harada ja monet suomalaiset ohjaajamme.
Shotokai-tyylin ydinpiirre on rentouden ja luonnollisen vartalonkäytön painottaminen. Pyrimme tekniikoissamme virtaavuuteen ja mukautuvuuteen. Harjoittelun tavoitteena on karateka, joka ymmärtää oman kehonsa toimintaperiaatteet ja pystyy siksi sopeutumaan vaihteleviin kamppailutilanteisiin, ei vain yksittäisiin tekniikoihin tai hyökkäyksiin. Harjoittelun edetessä jokaisen karatesta muodostuu hänen itsensä näköistä, harjoittelijan ominaisuuksiin ja mittasuhteisiin sopivaa. Tavoitteenamme on kamppailun ja vartalonkäytön periaatteiden opettaminen emmekä ole sidottuja tiettyyn opetustapaan tai kilpailusääntöihin. Karatetekniikkaamme ei kuulu kime eli vahva lihasjännitys tekniikan osuessa. Shotokai-tyylissä kime ymmärretään sisäisenä tilana: vartalo tietää itse, mitä lihaksia on jännitettävä.
Kihon
Virtaavan ja rennon tekniikan perustana on sujuva ja tehokas liikkuminen. Liikkumista harjoittelemme sekä perinteisillä vastustajan seuraamis- ja ajoitusharjoituksilla että soveltaen mm. filippiiniläisten kamppailulajien askel-drillejä ja potku- ja thainyrkkeilystä tuttua keveää liikettä päkiöiden päällä. Perinteisten karaten asentojen vartalonkäyttöä sovelletaan kamppailullisesti.
Karatetekniikkamme perustuu vartalon rentouden sekä lantion ja jalkojen muodostaman jousenomaisen kokonaisuuden käyttöön voiman tuottamisessa. Karaten perustekniikoita hyödynnämme perinteisten lyönti-, potku- ja torjuntasovellusten lisäksi myös lukkoihin, irtautumisiin, pystypainiin ja maahan vienteihin.
Kumite
Pariharjoittelussa tavoitteenamme on aina opettaa periaate toimivan hyökkäyksen tai puolustuksen taustalla. Käytämme harjoittelussa yksittäisiä perusharjoituksia: hyökkäys- puolustuskombinaatioita, kata-sovelluksia ja drilliharjoituksia eli yksinkertaisten tekniikoiden muodostamia nopeita, toistuvia sarjoja. Vapausasteita lisätään harjoittelijoiden tason mukaan ja kamppailulliset harjoitteet ovat saaneet lisää painoarvoa seuramme harjoittelussa 2000-luvulla. Harjoittelussamme ei ole erikseen määriteltyjä tekniikkayhdistelmiä (ohyokumite, kumitewaza) edes vyökokeiden eli graduointien perusteena. Graduoinneissa arvioidaan aina harjoittelijaa kokonaisuutena ja edellytetään, että hän pystyy tekemään taitotasonsa mukaisesti tehokkaita tekniikoita ja vastatekniikoita useilta osa-alueilta.
Kata ja mushin
Katan eli liikesarjojen harjoittelun merkitys on kahdenlainen. Aloittelevalle harjoittelijalle kata opettaa oman vartalon täsmällistä hallintaa, koordinaatiota sekä rytmin ja ajoituksen tajua. Harjoittelun edistyessä painopiste siirtyy katan soveltavaan tulkintaan. Aktiivisesti opetettavien katojen määrä rajoittuu seurassamme heian- ja tekki-sarjojen katoihin sekä bassai daihin. Periaatteenamme on keskittyä rajoitetun katamäärän oppimiseen hyvin.
Katalla sekä muilla tasapaino- ja keskittymisharjoitteilla on erityinen merkityksensä harjoittelijan henkisessä kehittymisessä. Japanilaisissa budolajeissa pyritään perinteisesti mushin-tilan eli "tyhjän mielen" saavuttamiseen. Tilaa voi lähestyä eri tavoin. Harjoituksissamme käytämme mm. nopeatempoista hubad-drilliä saattamaan kehon tilanteeseen, jossa sen on toimittava jatkuvasti ja vaistonvaraisesti, jolloin harjoittelusalin ulkopuolinen elämä jää pakosti pois ajatuksista.
Filosofisesti koostava elementti
Repertuaarimme on melko laaja ja suhtaudumme vapaamielisesti harjoittelijoiden muiden lajien harjoitteluun: sisällytämme toimivia tekniikoita ja periaatteita karateen niiden alkuperästä riippumatta ja rohkaisemme harjoittelijoitamme kokeilemaan muitakin kamppailulajeja. Yhteistyöseuramme Skotlannin Shoto Budon tekninen johtaja ja 5. meijin Billy Haggerty tulkitsee asiaa seuraavaan tapaan: ”On olemassa vain rajoitettu määrä asioita mitä ihmiskeholla voi tehdä. Koska näin on eikä kamppailu kunnioita mitään keinotekoisia rajoja, on turhaa jakaa asioita siihen mikä kuuluu karateen, mikä judoon tai muuhun. Karaten katoista voi huomata selviä heitto- tai lukkosovelluksia, ja lyönnissä käytettävä kehon mekaniikka, toimii myös heiton perustana. Näytä minulle heitto ja kerron sinulle että se on karatea. Nivellukko? Karatea. Painiote? Karatea.”